Skip to content

Mitä lentäminen Helsinki-Vantaalta maksaisi MIK:lle

Malmin Ilmailukerho ry Forums Keskustelu Mitä lentäminen Helsinki-Vantaalta maksaisi MIK:lle

  • This topic is empty.
Viewing 14 reply threads
  • Author
    Posts
    • #9079

      Utelias kysyy enemmän kuin kymmenen viisasta ehtii vastata. Siitä huolimatta heitän kysymnyksen:

      Siitä huolimatta, että on ilmiselvää, että Malmin ilmailukerhot eivät kykene toimimaan Helsinki-Vantaalla ainakaan Finnavian nykyisten asenneilmastojen vallitsess, niin kannattaisi ainakin jollain tavoin laskea mitä muutto Helsinki-Vantaalle maksaisi.

      Siis nykyisen konekannan halli, laskeutumis ja handling maksut, verrattuna nykytilanteeseen.

      On tietenkin selvää, että lentäminen vähenisi, sillä slotien varaaminen yms. ennakointibyrokratia tekee lyhyet satunnaiset, mutta lentotuntumaa ylläpitävät lennot mahdottomiksi. Myöskin Malmin tornin ollessa kiinni, lennetään, jonkun verran, nämä korpikenttälennot jäävät myös historiaan.

      Helsinki-Vantaalta lienee vaikea saasa sloteja laskukierrokseen, tunti ja 12 läpäriä on varmaan taaksejäänyttä elämää. Laskukierroslentäminen, joka ainakin minun vähäisen lentokokemukseni mukaan on varsin hyödyllistä ja tärkeää tuntuman hankkimisessa erilaisiin laskeutumistilanteisiin, tapahtuisi varmasti niin, että kun lähdetään Helsinki-Vantaalta, niin mentäisiin sitten Nummelaan tai Hyvinkäälle ajamaan läpäräitä, kunnes sekin sitten ympäristömääräyksiä tiukentaen kielletään.

      Koska raha on ainoa konsultti, jota Malmin tuhoajat kuuntelevat, niin voisiko joku paremmin tilanteesta perillä oleva laskea mitä Helsinki-Vantaalta tai muista mahdollisista kentistä operoiminen tulisi maksamaan.

      – Lauri Tarkkonen

    • #10331

      Tähän ei kukaan oikein jaksanut tarttua. Muotoilen asian hieman toisin. Olen onnistunut saamaan MLY:lle kutsun tulla eduskunnan liikennevaliokuntaan kertomaan miten Malmin lentokentän katoaminen tulee vaikuttamaan Suomen ilmaliikennestrategiaan. Eräs teema, jota yritämme siellä ajaa on osoittaa, että Malmin kenttä on ilmailun tärkein sisäänheittopaikka. Suuri osa ammatitlentäjistä saa täällä koulutuksensa ja on aloittanut harrastelentänä. Olisi myös pystyttävä sanomaan miten siirtyminen vaikkana Hyvinkäälle vaikuttaa.

      Olen tästä kirjoitanut jonkun verran Facebookissa eri juonteisiin, mutta minulla ei ole mitään konkreettisia arvioita. Ei mniitä kenelläkään ole, mutta jos voisimme kuitenkin saada jotain arvioita, vaikkapa kustannusten, siis sekä raha että aika vaikutuksesta muutosta Hyvinkäälle tai jonnekin rakennettavalla uudella kentällä. Paljonko se vähentäisi koulututa, lentämistä yms

      Tavoitteena olisi saada jotain konkreettista, jota voisi käyttää vastaukseena kysymykseen, jonka joku liikennevalkiokunnan jäsen varmasti esittää: Mitä vaikutsta muutolla pois Malmilta olisi? Kustannuksiin, toiminnan volyymiin, etc.

      Mieluummin pikapuoliin, en tiedä vielä milloin kokous on, mutta siitä luvattiin tietoa alkuviikosta.

      t. Lauri

    • #10332
      Pietu Pohjalainen
      Participant

      Kyllähän tähän kannattaisi tarttua. Minusta taannoisen Vantaa-puljan ehkäpä (pitkän päälle) tärkein anti oli Timo Hyvösen tekemä avoin kirje lentoyhtiöille. Puljalla demonstroitiin, että yleisilmailu vilkkaan kaupallisen kentän yhteydessä tuottaa ongelmia, joiden kustannukset kohdistuvat ensisijaisesti lentoyhtiöille.

      Jos Finavia edelleen tarjoaisi Vantaalle kausikorttia, niin MIK:in kannaltahan kustannustaso ei edes oleellisesti nousisi – lähinnä vain rajoittaisi operoinnin ruuhkatuntien ulkopuolelle. Mutta nykyään kun EFHK-kausikorttia ei ole olemassa, niin yksittäisen kotipesästä lähtevän tai -pesään kohdistuvan lennon hinnaksi tulisi +100 eur. Kyllähän se jo entuudestaan korkeiden kustannusten vuoksi vähentynyttä harrastemäärää karsisi entisestään.

      Millään tavalla kelvollisen arvion aikaansaamiseksi pitäisi tietysti kysyä kentällä toimivilta organisaatioilta, että mitä he aikoisivat Malmin sulkemisen tapauksessa tehdä – muuttaa muualle (minne) – vai laittaa lapun luukulle. Nykyisten operoijien kokemat taloudelliset tappiothan eivät ole pois maa-alueen omistajan pussista.

      Hihasta arvioituna (Suurimman vaikutuksen näihin lukuihin tekee tietysti se, että mitä päätöksiä koulutusorganisaatiot tekevät): nykyinen operaatiomäärä * 2/3 jakaantuisi lähikentille:

      40% Nummela + 25000 vuotuista operaatiota.

      40% Hyvinkää + 25000 vuotuista operaatiota.

      10% Lahti + 6000 vuotuista operaatiota.

      10% Kymi + 6000 vuotuista operaatiota.

      Päädyn niinkin matalaan lukuun kuin 1/3 vähenemä harrasteessa, koska jo nyt Malmita operointi on tehty huomattavan vaikeaksi – monet ovat siirtäneet harrastustansa jo nykyisten byrokratialisäkkeiden seurauksena yllämainituille kentille.

      Näistä Nummela ja Hyvinkää ovat taajamakeskusten keskellä, Lahti ja Kymi jossakin metsän keskellä. Nummelaan ja Hyvinkäälle voisi ajatella innokkaan matkustavan julkisella liikenteellä, Lahteen ja Kymiin ainoa keino on yksityisautoilu.

    • #10333
      Miika Asunta
      Participant

      Olen monessa yhteydessä todennut että Helsingin keskustasta pitää päästä yleisilmailukentälle puolessa tunnissa julkisilla kulkuvälineillä. Tämä toteutuu Malmin osalta hyvällä tuurilla ruuhka-ajan ulkopuolella.

      * * *

      Laurin peräänkuuluttama tilastoaineisto on minulla olemassa, mutta vielä stilisoimatta.

      MIK:in vuotuinen operaatiomäärä Malmilla on n. 4000 (lentoonlähtö, läpilasku, loppulasku erikseen laskettuna ilman ylösvetoja ja matalalähestymisiä, joiden määrä ei ole tiedossa).

    • #10334

      Olen samaa mieltä Miikan väitteestä saavutettavuudesta. Jos kysyn, että mihin Suomessa voidaan rakentaa lentokenttä, jossa tämä vaade täytyy vajaan miljoonan ihmisen osalta. Lentokenttä ei tarvitse miljoonaa lentäjää, mutta jos haluamme sen verran lentäjiä kuin tällä hetkellä saamme, on lentokentän sijainnilla ja kulkuyhteyksillä ratkaiseva merkitys. Kentän siirtäminen kauemmaksi väestöstä tai väestöpohjan pienentäminen vaikuttavat molemmat samalla tavalla.

      Edottelemme edelleen, meille luvattua kutsua tulla eduskunnan liikennevaliokunnan kuultavaksi. Emme vieä täysin tiedä tilaisuuden ohjelmaa, mutta yleensä se menee niin, että saamme ensin yleispuheenvuoron, johon yritämme kiinnittää kaikki tärkeimmät asiat, tässä tapauksessa Suomen liikenne tai ahtaammin sanottuna ilmaliikennestrategian kannalta. Huomatkaa eduskunnan valiokunta ei ole kiinnostunut kunnallispoliittisista kärhämistä.

      Pointti, jota ainakin tällä hetkellä yritän ajaa on: Malmin tuhoaminen hävittää kaikkein tärkeimmän ilmailuammattien sisäänheittopaikan ja se myös vähentää ratkaisevasti huomattavan suuren lentäjäjoukon lentomäärioä, jonka vjuoksi tuntuma vähenee ja taidot rapistuvat ja turvallisuus heikkenee.

      Olen aikan varma, että esimerkiksi Miika tai jotkut muut kokeneet kerhon jäsenet voivat antaa jollain hehtaarilla perusteltuja lukuja sekä harrastuksen hintojen noususta, mutta tässä täytyy huomioieda, että rahalla ei saa aikaa, meillä kaikilla on 24 h/vrk ja jos joku pääsee töistä ja joutuu ajamaan vaikkapa Hyvinkäälle lentääkseen joko koulu- tai HAR.lentonsa, niin suuren osan vuotta tätä käyttökelpoista lentoiakaa ei ole kuin tunti tai pari, joskus ei sitäkään.

      Olisi mukavaa, jos jotkut muutkin voisivat tehdä omia arvioitaan täsät vaikutuksesta, koska arvaan, että nämä tiedot olisivat tarpeen, jos åääsemme vastaamaan kansanedustajien kysymyksiin. Silloin on hyvä, jos olisi jotain konkreettista, eikä vain yleistä parkumista, että meiltä viedään kenttä.

      – Lauri Tarkkonen

    • #10335
      Miika Asunta
      Participant

      Oheistekstin laatiminen on hankalaa – siitä tulee helposti liian pitkä, ja toisaalta argumentit ovat puolin ja toisin moneen kertaan kuultuja. Jotain uutta pitäisi löytää, mutta mitä?

      * Valoisuusnäkökohta on hyvä. Yölentokelpuutuksesta huolimatta moni lentää mieluiten valoisan aikaan, laskukierrostakin. Tosin tässä on tornin aukioloajoillakin paljon merkitystä.

      * Helsinki-Vantaalta puretaan hangaareja uusien terminaalien tieltä. Näille olisi voinut ajatella olevan vielä käyttöä. Voisiko joku vahvistaa suullisesti saamani tiedon siitä, että hallitilaa löytyy hintaan 500e / vrk.

      * Onko todella totta, että Helsinki-Vantaan kausikortteja ei saa enää? Tämän vuoden hinnastosta ne puuttuvat, mutta olisiko kuitenkin vain unohtunut Finavian C-sarjan tiedotteesta. Mikä on todellinen hinta yhdelle laskeutumiselle?

      * Voisimmeko ajatella luopuvamme sunnuntaisin (juhlapäivien lisäksi) laskukierroslentämisestä ja tornin aukiolosta Malmilla, jos saisimme muille viikonpäiville palvelua klo 22 ja laskevalle liikenteelle klo 23 asti?

      * Muita ideoita?

    • #10336

      Helsinki-Vantaa on todellisuudessa aika epätodennäköinen vaihtoehto. Siitä olisi tietenkin saanut sellaiset numerot kulujen kasvuun, että jokainen olisi ymmärtänyt sen olevan harrasteilmailun kuolinisku. paitsi niille rikkaalle 70:lle. Miikan esille nostama pitempään jatkuva palvelu, kaatuisi varmaankin uusien kenttien kohdalla ympäristölupiin, jotka varmaankin tulevat heti kättelyssä olemaan tiukkoja. Esimerkiksi Räyskälässä lentäminen loppuu jo klo 18 ja varsinkin jos liikenteen määrä kasvaisi niin Hyvinkäällä ja Nummelassa mentäisiin samaan suuntaan. Ainakin kierroslentämisen kannalta.

      Nyt voimme arkena lentää läpäreitä klo 19 saakka ja jos toiselle kentälle siirtyminen aikaistaa sitä tunnilla, mutta viivästyttää lentojen alkua tunnilla kentän etäisyyden vuoksi, niin menttäisimme kaksi tuntia, Jos Malmilla työajan jälkeen tapahtuvat lennot olisivat 16-19, niin kolme tuntia putoaisi tunniksi, kun etäisyys söisi vielä osan jäljelle jäävästä, koska ei lähdetä epävarmalla kelillä, jolla kuitenkin joskus päästään lentämään, niin tämäkin söisi äkkiä 10-20 %, jolloin aika pudottaa 66 % ja etäisyys vielä jonkun verran lisää, niin äkkiä lentovolyymi putoaisi puoleen. Voisin vielä spekuloida, että etäisyys pudottaisi harrastajamäärää varsin voimakkaasti.

      Jaksaako joku elaboroida tätä perusteellisemmin?

      Olen kysellyt tätä muualtakin, mutta täältä toivoisin MIK:n piirissä tehtäviä arvioita.

      t. Lauri

    • #10337
      Pietu Pohjalainen
      Participant

      En ole poliittisen vaikuttamisen asiantuntija, mutta sellainen tulee mieleen, että jos olette menossa liikennevaliokuntaa tapaamaan, niin kannattanee muotoilla viesti liikennevaliokunnan katsantokannan mukaiseksi.

      Hieman kärjistäen, liikennevaliokuntaa kiinnostaa, miten saadaan mahdollisimman iso n siirrettyä paikasta A paikkaan B.

      Laskukierroslentäminen on sitä, että saadaan mahdollisimman monta toistoa, n=1 siirrettyä paikasta A paikkaan A.

      Eli tämän laskukierroslentämisen funktio liikennevaliokunnalle on lähinnä välillinen – koulutuksen kautta. Malmia vastustavan on helppo hakea työttömyystilastosta työttömien tai koulutusta vastaamattomissa tehtävissä toimivien ammattijamppojen lukumäärä ja todeta, argumentoida, että ei tässä maassa mitään suuria lentäjämääriä enää liikennekäyttöön tarvitse kouluttaa.

      Itse lähtisin argumentoimaan Malmin kehittämiseen citykenttä-suuntaan. Jopa vihreille voisi ujuttaa pientä ajatusta siitä, että eikö olisi ilmastollekin parempi, jos suomalaiset – maailman eniten matkaileva kansa – matkustaisivat lyhyempiä matkoja mielummin kuin aina sinne Thaimaaseen. Saarenmaalle, Gotlantiin ja jopa maan sisällä Ahvenanmaalle.

      .. mutta kuten Miikka tuossa yllä sanoo, me kentällä pyörivät olemme kuulleet fakta-argumentit jo sen tuhat kertaa. Lobbauksessa on sitten kyse samojen argumenttien toistosta, toistosta, toistosta…

    • #10338
      Miika Asunta
      Participant

      Korostaisin mielellään työ- ja matkailulentämistä, ja näitä kilpailukykyisinä yksityisautoilun kustannuksiin ja hiilijalanjälkeen verrattuna, mutta tarvitsen jotain konkreettisia laskelmia tähän. Tässä voidaan toistaiseksi sivuuttaa sääongelmat ja mittarilentokelpuutusasiat – nämä eivät maallikolle sano mitään, mielikuva on tärkeä – pitää luoda illuusio siitä että tämä on kenelle tahansa mahdollista eikä kyse ole eliitin kalliista harrastuksesta.

      Laskelmien tieteellisellä tarkkuudella ei ole niin suurta väliä – todistustaakka on jossain täysin muuualla, kun vain jollain tavalla voisi osoittaa että lentäen tehty Saarenmaalle, Riikaan tai Pärnun hiekkarannalle suuntautuva matka on kerhon koneella taloudellisempaa ja ympäristöystävällisempää (ja tietenkin paljon nopeampaa) kuin auto/laiva -yhdistelmällä.

      Mielestäni on turha verrata omistusautoon – vertailukohdan pitää olla vuokra-auto! Siinä ollaan nimittäin häkellyttävän lähellä, ainakin jos mietti kesän Jämi flyin -retkeäni.

    • #10339
      Janne Saarela
      Participant

      Tässä muutama laskelma, joita pyysit:

      Oma työpäiväni Mikkelin toimistolla on

      1. hiukkasen pidempi(=tehokkaampi siis paikan päällä Mikkelissä) kun menen sinne pienkoneella (lentoaika 45-60 minuuttia lentämilläni koneilla vs. n. 2 tuntia autolla Malmin kohdilta)

      2. sama hiilijalanjälki kuin autolla (45-60 min lento = max. 6 gallonaa 250 kilsan matkasta = 10 litraa satasella eli about sama kuin iso bensalla käyvä auto)

      3. yritykselle vähän korkeampi kustannus kuin kilometrikorvaus (2*250km * 0,43 €/km = 215 euroa vs. OH-STL 2*55min * 177 €/h = 326 €), mutta toisaalta ehtii tehdä enempi töitä kun menee sinne nopeammalla tavalla

      Oma lomapäiväni Kuressaareen tänä kesänä oli

      1. paljon nopeampi kuin autolla (tasan tunnin lento jos muistan oikein)

      2. paljon pienempi hiilijalanjälki kuin autolla (en ole mennyt matkaa autolla eli voin vain arvailla että se olisi jotain 8 tunnin luokkaa mitä maps.google.com kertoo reitin pituudeksi)

      3. lentokoneen vuokrahinta (=2 * 177 = 354 + lentokenttämaksut Kuressaaressa 30 euroa = 384 euroa) on n. satasen autolauttojen + bensamaksujen yhteenlaskuun (322 kilsaa suunta = n. 650 kilsaa menopaluu = 650 * 0,08 l/km = 52 l * 1,55 euroa/l = 80 euroa + lauttamaksut (esim. 188 Helsinki->Tallinna->Helsinki + Kuressaari-lautta-menopaluu 30 euroa) = 300 euroa nähden kalliimpi

      —> Miikan pointti omistusautosta vs. vuokra-autosta on myös validi. Yllä olevat laskelmat muuttunevat niin että pienkoneella on halvempaa matkustaa.

      Mutta: en usko että kustannuksia käyttää argumenttina siihen että yksityistetyn laitoksen/valtion/kunnan/meidän rahoja kannattaa käyttää siihen että jonkun on halvempi matkustaa. Hiilijalanjälki kuulostaa minusta hyvältä argumentilta eli että moottoria tarvitsee pitää faktisesti vähemmän käynnissä kun pienkoneella liikutaan kuin autolla seisotaan liikennevaloissa ja ajetaan maanteitä. Saisikohan tällä kulmalla vihreät puoltamaan pienkoneita ja vapauttamaan sieltä ne alv:tkin ympäristöargumentein polttoaineista?

      ps. pahoittelen vieläkin alkuvuoden STL-käyttökatkoa kun kone jäi Mikkeliin moottorisignaaliongelmien takia sinne parkkiina :-(

    • #10340
      Erik Schobesberger
      Participant

      Tämänpäiväisen tiedotteen perusteella kannattaa alkaa tosissaan miettiä vaihtoehtoja, pitäisikö kerhon nimikin muuttaa vaikka Hyvinkään Moottori-ilmailukerhoksi (HMIK)…

      SRH ja STL käyvät molemmat jet-A1:lla, joten polttoaineen saanti EFHK:lla ei olisi ongelma, edes jotenkin järjellisissä hinnoissa oleva kausikortti ratkaisisi laskeutumismaksujen ongelman, eli paikallislentoja ja matkalentoja voisi harrastaa. Kotoani ajaa Vantaan businekseen noin 18 min, kun Malmille menee 12 min. Laskukierroksessa lentäminen ja IHQ:n tankkaus voisivat sitten onnistua vaikka Hyvinkäällä tai jollain muulla lähikentällä? Motorfluggruppe Zürich toimii hyvin Vantaata suuremmalta Klotenin kentältä, pitäisikö heiltä kysellä hieman mitä touhu Sveitsissä maksaa?

      Tuleeko mieleen muita isoilta kentiltä operoivia lentokerhoja?

    • #10341
      Miika Asunta
      Participant

      Tässä ajatuksia yhteen koottuna, kaikki tässä esitetyt luvut ovat ylimalkaisesti esitettyjä.

      Operaatioitten määrä Malmilla v. 2013 laskettu seuraavasti.

      Paikallislennot EFHF-EFHF 1302 kpl, läpilaskuja (laskujen lukumäärä -1 ): 2641.

      Kun yksi operaatio = lentoonlähtö, lasku tai läpilasku;

      2 x 1302 = 2604 (lentoonlähdöt + laskut)

      Yhteensä 2604+2641 = 5245

      Polttoaineiden saatavuus muuten puuttuu tästä, täydennän kunhan ehdin:

      http://www.mik.fi/2014/10/myllykirje/

    • #10342

      Täytyy alkajaisiksi kiittää Miikaa erinomaisen harkitusta ja tasapainoisesta Myllykirjeestä. Se tukee hyvin pitkälle , joita olen kehitellyt puheenvuoroani varten, jos koskaan pääsemme liikennevaliokuntaan. Muutamat kustannuslaskelmat eivät ole keskustelussamme kenties esillä, mutta haluan varautua siihen, että jos joku valiokunnan jäsen kysyy, niin voimme eisttää edes johonkin perustuvia lukuja, jotka eivät jälkeenpäin tarkasteltuina tunnu hihasta vedetyiltä.

      Tämänpäiväisten uutisointien jälkeen on tilanne entistä ahdistavampi. Onneksi esille nousi myös Östersundomiin suunnitellut 70,000 asukasta. Tietenkään Helsingin kaupunki ei myönnä, että jos tätä lähdetään toteuttamaan, niin Malmia ei tarvitsekaan tuhota, mutta kenties vaalien jälkeen tulevat päättäjät näkevät myös tämän mahdollisuuden.

      Tänään on esitetty myös arvio harrastusilmailun mahtumisesta Nummelaan ja Hyvinkäälle. Tämä raportti on ylioptimistinen eikä huomioi sitä, että kasvanut etäisyys tulee vaikuttamaan haitallisesti jäsenmäärän ja lentäjien määrän kehittymiseen. Eivät kaikki nykyiset lentäjät lopeta, joukossamme on sellaisia, jotka tekevät mitä tahansa päästäkseen lentämään, mutta siinä joukossa, josta tulevat lentäjät rekrytoidaan on varmasti suuri osa sellaisia, jotka eivät aloiuta lentämistä tai edes harkitse sen aloittamista, jos puolen tunnin lennolle on autoiltava tunti tai toista per suunta. Osa meistä on saanut kärpäsen käydessään vanhempien tai kavereiten kanssa katsselemassa koneita Malmilla.

      Odottelen edelleen liikennevaliokunnan sihteerin kutsua kokoukseen. Siinä saanen samalla tilaisuuden agendan ja tiedon paljonko saamme aikaa. Erilaiset näkökannat ja mielellään konkreettiset arviot Malmilta muuton vaikutuksista ovat edelleen tervetulleita, sillä en varmaankaan ole keksinyt vielä kaikkia tai parhaita.

      – Lauri Tarkkonen

    • #10343
      Erik Schobesberger
      Participant

      En usko, että pelkillä faktoilla voimme enää puolustaa Malmin lentoaseman olemassaoloa, etenkin kun koko prosessi ei missään vaiheessa ole perustunut faktoihin vaan korkeintaan niiden tarkoitustushakuiseen tulkintaan. Missään vaiheessa ei ole tullut ilmi, että kentän toimijoiden tarpeet ja yleiset Malmin säilyttämistä puolustavat faktat olisivat painaneet päätöksenteossa vähääkään. Koska itse päätös oli täysin poliittinen, tarvitaan vahvaa poliittista tukea, jotta voidaan pelastaa, mitä pelastettavissa on.

      Jotta Malmi voitaisiin säilyttää tarvitaan vahva poliittinen tahtotila asioiden korjaamiseksi (keskusta?) sekä uusi lentokenttäoperaattori (säätiö?), sillä Finaviaa ei kentän kehittäminen ole kiinnostanut (muun muassa) pitkään aikaan. Lisäksi kohta pitäisi alkaa tehdä jo suunnitelmia pahimman varalta, mitä voidaan tehdä jos Malmi lähtee alta, itse en ainakaan halua lopettaa lentämistä vaikka sitä kovasti vielä tästä vaikeutettaisiin. Onko Finavain kanssa käyty mitään alustavia keskusteluja siitä, olisiko osa MIK:n toiminnasta mahdollista siirtää Vantaalle?

    • #10344

      Siitä huolimatta, että olen samaa mieltä, että faktoilla on vähäinen merkitys, niin faktojen puutteella voi olla isompi merkitys. Tarkoitan sitä, että jos emme osaa vastata asiallisesti meille mahdollisesti esitettävään kysymykseen, niin se rapauttaa uskottavuuttamme. Myös politiikassa on hyvä olla uskottava.

      Vaikka onkin ennenaikaista jo tässä vaiheessa luopua toivosta, että järki lopulta voittaisi, niin onhan poliittisessa päätöksenteossa tapahtunut kummallisempiakin asioita. Tosin esimerkiksi demariministerien Rinteen ja Viitasen todella yksisilmäiset lausunnot siitä kuinka he ovat voittaneet taistelun köyhien asuntojen puolesta, viittaa siihen, eteti sieltä tule mitään ymmärrystä tai halua edes kuulla lentäjien kantaa. Pidän aikalailla mahdottomana ajatusta, että MIK tai joku muu kerho voisi toimia Helsinki-Vantaalta samalla tavalla kuin se nyt toimii Malmilla. Tietenkin kustannukset nousisivat monien kipurajan ylittäen. Koulutuksen ja harjoittelun vaatima kierroslentäminen on erittäin epätodennäköistä, se sallittaneen vain ihan joinakin luppotunteina, jos sellaisia on. Malagassa toimiva ONeAir pitää koneitaan Malagan LEMG kentällä ja lähtee ja palaa koululennoilla sinne, mutta esimerkiksi kierroslentäminen hoituu Velz-Malagassa LEAX. Päivän ensimmäinen oppilas lähtee Malagasta ja lopettaa laskukierrosten ja harjoitusten jälkeen Velez-Malagaan, jossa seuraava oppilas lentää tuntinsa ja päivän viimeinen oppilas lentää harjoituksensa lätien Velez-Malagasta ja päätyy Malagaan. Velez Malagaa voisi verrata Hyvinkään kenttään. En väitä, että tämä olisi ainoa tai edes paras vaihtoehto, mutta jotain tällaista voisin kuvitella lentämisen olevan, jos koneita pidetään Helsinki-Vantaalla. Miika tosin kertoi Helsinki-Vantana hallitilanteesta, joten koneitten pitäminen siellä on vaikeaa ja ainakin kallista. Myös Hyvinkäälle siirtyminen edellyttää hallien rakentamista ja on mahdollista, että siellä joku paikallinen toimija päättää rakentaa lisää hallitilaa, mutta kannattaa varautua sellaiseenkin mahdollisuuteen, että hallitila olisi rakennetava itse, jolloin kenties kannattaa tunnustella mahdollisuutta yhteistyöhön muiden sinne joutuvien karhojen kanssa.

Viewing 14 reply threads
  • You must be logged in to reply to this topic.

Aihe: .