Skip to content

Myllykirje

Liikenne- ja viestintäministeriön 23.10.2014 julkaiseman tiedotteen tarkoitusperät ja taustat on syytä asettaa kyseenalaisiksi – ainakaan liikenteen kehittämisen asialla ministeriö ei ole.

Ilmailu on vahvassa kasvussa oleva työmatka- ja vapaa-ajan liikennemuoto, johon pääkaupunkiseudulla on oltava mahdollisuus tulevaisuudessakin. Aikatauluttoman lentoliikenteen kysyntä kasvaa jatkuvasti sekä kaupallisten että yksityisten palvelujen osalta.

Neljäsataajäsenisen Malmin ilmailukerhon kolmen ilma-aluksen laivasto koostuu yksinomaan moderneista ja hiljaisista lentokoneista, jotka haastavat hiilijalanjäljeltään yksityisautoilun, kun huomioidaan kuljettu matka ja siihen kulunut aika. Kerholentämisen kustannukset vastaavat suunnilleen auton vuokraamista samalle matkalle. Kalusto on kovassa käytössä ympäri vuoden, myös haastavina talvikuukausina.

Liikenneministeriön tiedotteessa puhutaan harrasteilmailijoiden ohjaamisesta muille kentille, esimerkiksi Nummelaan ja Hyvinkäälle. Nämä kentät eivät pysty palvelemaan kerhoamme: ensinnäkään lämmintä hallitilaa ei ole saatavissa lainkaan, etenkin syys- ja talvikauden kosteus ja kylmyys, lumi ja jää eivät tee komposiittikalustolle ja elektroniikalle hyvää. Toiseksi näillä kentillä ei ole tarjolla lennonjohtoa, jota koulutustoimintamme turvallinen toteuttaminen edellyttää. Tiedotteessa ei esitetä minkäänlaisia suunnitelmia tarvittavan infrastruktuurin järjestämiseksi nopealla aikataululla, eikä myöskään oteta kantaa siihen miten näiden kenttien ympäristölupapolitiikkaa on tarkoitus ohjata siten että moninkertaisesti kasvava liikennemäärä pystytään ottamaan vastaan.

Myös Malmin lentokentällä on huutava pula lämpimästä hallitilasta ja vierailevalle kalustolle tarkoitetuista sähkötolppapaikoista. Tähän on yksinomaan syynä kenttäalueelle asetettu rakennuskielto, jonka avulla on torpattu taloudellisesti kannattavien kiinteistöinvestointien tekeminen. Samoin ympäristölupa asettaa toiminnalle joitakin aikarajoituksia, joille ei voida osoittaa mitään perusteluja.

On syytä muistaa että jäsenistömme on tavallisia työssäkävijöitä. Kerhomme tarjoaa pääkaupunkiseudulla asuvalle mahdollisuuden ilmailuun jokseenkin siedettävin kustannuksin. Ei tarvitse omistaa omaa lentokonetta. Edes oma auto ei ole välttämätön, koska lentokentälle pääsee nopeasti julkisilla liikenneväleillä. Lentolupakirjaakaan ei jäsenellä tarvitse olla ennestään valmiina, sillä tarjoamme myös peruslentokoulutusta.

Yleisilmailua palvelevan lentokentän on sijaittava niin lähellä Helsingin keskustaa, että sinne pääsee julkisilla liikennevälineillä enintään puolessa tunnissa ruuhka-aikanakin. Myös poikittaisliikenteen tulee olla yhtä tehokasta – näissä tavoitteissa on kehittämisen varaa edelleenkin, varsinkin ruuhka-aikoina.

Ajatus uuden lentokentän rakentamisesta liikenneyhteyksille asetettavalla reunaehdolla olisikin mielenkiintoinen, metroyhteys lentokentälle kuulostaa jopa kannatettavalta. Puolen tunnin matka-aikavaatimus ei kuitenkaan toteudu Malmille esitettyinä vaihtoehtoina mainituille Nummelan, Hyvinkään tai Kiikalan lentokentille – yhdellekään näistä kentistä ei edes ole olemassa suoraa bussiyhteyttä. Esimerkiksi Kiikalassa lähin bussipysäkki on seitsemän kilometrin päässä lentokentästä. Hyvinkään keskustaan toki pääsee junalla, mutta asemalta kentälle on vielä useamman kilometrin kävelymatka.

Malmia kauempana sijaitsevan korvaavan kentän perusvika on lentoajan ja siten kustannusten kasvu lennon suuntautuessa Suomenlahden eteläpuolelle. Malmilta mitattuna Riika on yhtä kaukana kuin Kuopio, Pärnun kesäiset hiekkarannatkin ovat vain tunnin matkan päässä. Kuulostaapa elitismiltä, mutta auton vuokraaminen viikonlopuksi vastaavaa retkeä maksaa lauttamatkoineen suunnilleen saman. Uudet jäsenet ovat tervetulleita kerhoomme, ja kalustoa hankitaan mahdollisuuksien mukaan lisää.

Miksi yli puolen tunnin matka-aika, harvemmat julkisen liikenteen vuorovälit eivät tule kysymykseen? Ilmailu on muutakin kuin itse lentosuoritus. Lennolle ei voi lähteä noin vain. Kone ei siirry itsestään hallista ulos ja se on todennäköisesti myös tankattava. Tämän lisäksi sään pitäisi olla sellainen, että lentäminen on ylipäätään mahdollista.

Suomen olosuhteissa keli voi muuttua hyvin nopeastikin. Aikaa on siis oltava reilusti. Jos ajatellaan että pääset töistä kello 16, nykyisin voit hyvällä tuurilla olla ilmassa jo viideltä – jos kone on valmiiksi ulkona ja tankattu. Ja suurimman osan vuodesta tuohon aikaan on vielä valoisaa. Ja toisaalta, jos lento sään takia peruuntuu, on vähintäänkin kohtuullista, että samana päivänä on vielä mahdollisuus tehdä jotain muuta.

Jos lentokentälle siirtymiseen menee yli puoli tuntia menetetään lentämisen matka-ajasta saatavaa nopeusetua autoiluun verrattuna. Esimerkiksi Mikkeliin lentää noin tunnissa, autolla matkaan kuluu reilut kaksi tuntia.

On mahdotonta ajatella että helsinkiläiseltä, espoolaiselta, vantaalaiselta ja sipoolaiselta tai metropolin kehyskuntalaiselta otettaisiin ilmailuharrastusmahdollisuus pois. Helsinki-Malmin lentoasema palvelee koko pääkaupunkiseutua. Ilmailuharrastajien määrä kasvaa suorassa suhteessa alueen asukasmäärän mukana.

Hiilijalanjälkien vertailu on muotia. Jos matkustat omalla autolla Viroon Saarenmaalle, erilaisia päästöjä syntyy jo mennessä lauttamatkat huomioiden seitsemän tunnin ajan, kun kerholentäjä selviää matkasta keskimäärin puolessatoista tunnissa. Tämä ero toki hieman kaventuu jos lento pitäisi aloittaa esimerkiksi Hyvinkäältä, mutta lentäjän hiilijalanjäljen ja kustannusten kasvattaminen ei liene kenenkään tavoite. Me kaikki pyrimme säästöihin ja mahdollisimman alhaisiin kustannuksiin.

Yhtenä vaihtoehtona on esitetty pääkaupunkiseudun yleisilmailun siirtämistä Helsinki-Vantaalle. Tämä vaihtoehto on kuitenkin kerhollemme kustannuksiltaan todennäköisesti aivan liian kallis ja siksi epärealistinen.

Jo pelkkä hallipaikka Helsinki-Vantaalla maksaa nykyisin 500 euroa / vuorokausi, tosin hallipaikkoja ei käytännössä ole tarjolla, koska lentokonehalleja puretaan uusien matkustajaterminaalien tieltä. Vuodesta 2014 alkaen Finavia Oyj ei ole myynyt Helsinki-Vantaan kentälle ns. kausikortteja, joilla laskeutumismaksut on sovitettu kohtuulliselle tasolle. Jokainen laskeutuminen maksetaan siis erikseen, noin 125 euroa / laskeutuminen. Lisäksi on edellytetty handling-palvelun ostamista. Nykyisellä hintatasolla Helsinki-Vantaalta toimiminen nostaisi kustannuksia varovasti arvioiden vähintään miljoonalla eurolla vuodessa.

On myös syytä epäillä, että kerhomme lentotoiminta – vuonna 2013 pelkästään Malmilla 5 297 (viisituhatta kaksisataa yhdensänkymmentäseitsemän) operaatiota (yksi operaatio = lentoonlähtö, laskeutuminen tai läpilasku) vuodessa – ei mahtuisi Helsinki-Vantaalle aikataulullisen liikenteen sekaan. Tästä määrästä merkittävä osa on lentokoulutukseen ja lentolupakirjallisten pilottien taitojen ylläpitämiseen kuuluvaa laskukierrosharjoittelua. Voidaan kysyä sitäkin mahtuuko lisääntyvä liikenne Nummelaan tai Hyvinkäälle.

Helsinki-Malmin korvaavan lentokentän kynnyskysymys on nopea ja toimiva julkinen liikenne Helsingin keskustasta ja metropolialueelta. Kokemus on osoittanut että raideliikenteen kehittäminen on Suomessa äärimmäisen hidasta, vaikka haluttu ratalinjaus olisikin hyvissä ajoin tiedossa.

On järjenvastaista että nykyisellään tukkoisten Lahdenväylän ja kehäykkösen varteen sijoitettaisiin uusi yksityisautoiluun perustuva lähiö. Tieverkko ei riitä edes kasvavan julkisen liikenteen tarpeisiin. Uudet asuntoalueet on rakennettava sinne, missä on jo toimiva raideliikenneverkosto. Tattarisuon alue sijaitsee kaukana metro- ja junayhteyksistä, eikä se siten sovellu asuntorakentamiseen.

Tosiasiat on tunnustettava ja päätökset tehtävä sen mukaan: Malmin ilmailukerhon lentotoiminta jatkuu Helsinki-Malmin lentokentällä myös tulevaisuudessa.

Vetoammekin Helsingin kaupunkiin ja äänestäjiin – järki käteen, rakennetaan asunnot muualle. Ja liikenne- ja viestintäministeriö pysyköön lestissään: tehtävänne on edistää ilmailua, ei ajaa sitä alas.

Helsinkiläisten äänioikeutettujen toivotaan allekirjoittavan valtuustokäsittelyyn tähtäävä aloite Malmin lentokentän säilyttämiseksi ilmailukäytössä https://www.kuntalaisaloite.fi/fi/aloite/983

Miika Asunta
puheenjohtaja
Malmin ilmailukerho ry.

 

 

 

 

 

 

 

Aihe: Uncategorized.

Ilmainen yölentoteoriakurssi joulukuussa jäsenillemme

Aikaisemman kyselyn perusteella olemme päättäneet pitää teoriakurssin joulukuun alkupuoliskolla jäsenillemme. Teoriat ovat maanantaina 8.12., torstaina 11.12. ja maanantaina 15.12. klo 18-21.30 Malmin lentoasemalla. Kahtena ensimmäisenä kertana on varsinaista opetusta ja vikalla kerralla koe + palautus. Teoriaosuus itsessään on veloitukseton ja todistuksen koko koulutuksesta saa lennot lennettyään kerhossamme. Lentokoulutusta on vähintään 5 tuntia ja koneesta riippuen kustantaa noin 1000 euroa. Koneet IHQa lukuunottamatta ovat käytettävissä. Koulutukseen osallistuminen vaatii LAPL(A) tai PPL(A) lupakirjan.

Kurssille mahtuu 12-14 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Ilmoittautumiset koulutus@mik.fi. Ilmoita nimesi, yhteystietosi sekä lupakirjanumerosi.

EDIT: Kurssi täynnä! Peruutuspaikkoja voi vielä tiedustella koulutus@mik.fi

 

 

Aihe: Koulutus.

Ilmatilamuutokset julkaistu AIP:ssä

Marraskuun 13. päivänä voimaan tulevat suuret ilmatilamuutokset on nyt julkaistu AIP amendmenttina, joka on luettavissa osoitteessa https://ais.fi/ais/eaip/amdt/index.htm kohdassa
WEF 13 NOV 2014.

Screen Shot 2014-09-21 at 19.27.10Uusia ANC 1:500 000 karttoja ei ole vielä saatavana, niitä odottaessa pitää tyytyä kotitekoiseen eksemplaariin – klikkaa suuremmaksi. Karttapohja on Maanmittauslaitoksen vapaata digitaalista aineistoa (Yleiskartta 1:1 milj.), ilmailutietojen lähteenä on AIP amendmentissa esitetyt listaukset, joista koordinaattiaineisto on konvertoitu xml-formaattiin taulukkolaskentaohjelmalla.

Helsinki TMA lower (valvomattoman yläraja edelleen 1300 FT MSL) salmiakki-kuvio suurenee, mikä on erityisesti huomioitava Porvoon, Hyvinkään ja Nummelan lähimaastossa, samoin Sköldvikin jalostamon tienoilla, josta löytyy myös uusi kieltoalue P30. Lähes kaikkien kenttien VFR-ilmoittautumispaikat menevät uusiksi, esimerkiksi MANSE löytyy jatkossa Turusta.

Lataa tästä operatiiviseen käyttöön tarkoitettu A3-kokoinen Finavian pdf-muotoinen Helsinki VFR-kartta 1:250 000.

Epävirallinen koko Suomen 1:1000 000 kartta, jossa voi olla virheitä.

Aihe: Uncategorized.

Tags: , , , , ,